lauantai 2. helmikuuta 2013

RAROTONGA, COOK ISLANDS 31.1.-2.2.2013 & -5.-9.2.2013

Rarotonga, Cook Islands 31.1.-2.2.2013 & -5.-9.2.2013

Koska Tongalta ei ollut suoria lentoja Cookin saarille, jouduimme koukkaamaan vielä nopeasti Aucklandin kautta. Cookin saarille saavuttuttaessa ylitimme vuorokausiaikarajan ja näin ollen elimme päivän 31. tammikuuta kahteen kertaan. Saavuimme Cookin pääsaarelle, Rarotongalle keskellä yötä 31 päivän lopussa ja heräsimme seuraavana aamuna 31. päivään. Tällä kertaa emme niinkään kärsineet aikaeroväsymyksestä vain päiväero hämmennyksestä. Tongan opettamana olimme jälleen henkisesti valmistautuneet syömään purkkiruokaa ja elämään ns. niukkuudessa, mutta Cookin saaret osottautuivatkin paljon kehittyneemmäksi. Ruokavalikoima oli varsin kattava, saatavilla niin tuoretta lihaa kuin kasviksia ja vihanneksiakin. Tuontiruoka oli kuitenkin tyyristä ja Cookin saaret olivat muutenkin Tongaa kalliimpi. Cookinsaaret olivat muutenkin organisoituneemmat ja tämä näkyi myös turistien määrässä, joita Tongalla juurikaan ei ollut. 

Sää ei suosinut meitä ensimmäisinä päivinä. Sadetta tuli taivaan täydeltä ja liikkuminen ei ollut mielekästä.
Onneksemme aurinko näyttäyikin jo parin päivän sisään ja Aitutakille pääsimme matkaamaan aurikoisessa säässä. Rarotongalle ollessamme Cookin saaret saivat tsunamivaroituksen. Varoitus saatiin, koska Salomonin saarilla oli tapahtunut 8,0 richterin asteikon suuruinen maanjäristys, jonka pelättiin aihettavan hyökyaallon. Hälytysvaaran alla olivat kaikki South Pacificin saaret ja Uusi-Seelanti. Seurasimme yhden illan ajan uutisia ja mietimme hosteliporukan kesken, mitä meidän tulisi tehdä, jos hyökyaalto vahvistettaisiin. Mietimme myös onko saarella jonkinlaista varoitusjärjestelmää, mutta kukaan ei ollut tästä varma. Varoitus kuitenkin vain tuli ja meni ja seuraavana päivänä kaikki oli taas normaalisti.

Yhden päivän Rarotongalla olimme varanneet saaren lävitse kulkevan viidakkotrekkingin suorittamiseen. Skippasimme ohjeistuksen aloittamaan vaelluksen pohjoispuolelta ja aloitimme taipaleen eteläpuolelta, joka kostautui aika pian. Eteläpuolelta alkava reitti oli erittäin huonosti merkattu ja haarautui useampaan pienempään polkuun monesta paikasta ja eikä aikaakaan kun eksyimme sateen piiskaamalta reitiltä ja päädyimme korkealle vuoren huipuille, reitille missä olisi tarvinnut oikeita kiipeilyvarusteita. Järki sanoi lopulta kääntymään takaisin hostelille, kun reitti oli puoli vain metriä leveä ja molemmille puolille polkua oli useamman kymmenien metrejen pudotus. Näkymät oli kuitenkin kohdalaan ja varmasti paremmat, kuin mitä meidän alkuperäisellä reitilämme olisi ollut. 

Rarotonga on aikasta pieni saari, mutta tehtävää ja nähtävää riitti viikon päiviksi mukavasti. Pääosan ajasta vietimme rannassa uiden ja snorklaten. Hostelimme ilmapiiri oli mukava ja vietimme paljon aikaa yhdessä asukkaiden kanssa. Saimme myös hostelin läheisyydessä asustelevista kulkukoirista itsellemme lemmikit, jotka nimesimme hostelliporukan kesken pirate:ksi ja tripod:ksi.


Aucklandin lentokenttä tarjosi yöpaikan Tongalata tultaessa.
Rarotongan saarella pääsee helposti liikkumaan saarta ympäri
kiertävää bussia käyttäen





Rarotongan keskiosa oli vuoristoista viidakkoa


trekkingillä saaren keskiosassa





Avaruan lauantaimarkkinat





Tripod kalassa
Pirate 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti