maanantai 15. lokakuuta 2012

TANAWAN, FILIPPIINIT 14-15.10.2012

OSLOB / TANAWAN, FILIPPIINIT 14-15.10.2012

Reissumme aikana halusimme löytää paikan, jossa pääsisi näkemään valashaita läheltä. Filippiinit on
tähän oiva paikka, varsinkin Donsol on kuuluisa valashaistaan. Meren elävien kanssa, varsinkin isompien vaeltavien kanssa on usein se ongelma, että niiden näkeminen on kiinni paljolti oikeasta ajasta vuodesta.
Jo ennen Filippiineille tuloa, jouduimme toteamaan, että nyt ei ollut oikea aika nähdä valashaita Donsolissa. Matkalla Filippiineille bongasimme kuitenki tarinan lentoyhtiön lehtykäisestä, joka kertoi Oslobissa olevasta Butanding (filippiiniläisten nimi valashaille) populaatiosta. Tämä pieni määrä valashaita pysyy alueella ympäri vuoden, koska paikalliset kalastajat ruokkivat niitä eikä niiden tarvitse uida muille vesille ravinnon perässä.
Koska Oslob oli  5-6 tunnin matkan pääsäs Cebu citystä, päätimme lähteä tarkastamaan löytyykö Butandingejä.

Oslobin raitilla, ko paikka on aikamoinen kyläpahanen
Kiinan jälkeen saa vihdoin mellan öl:iä vahvempaa bisseä ja pakkauskoko
ja maku on kophdallaan.
ei vuohia kauppaan!
Täällä kuvakyltti lupaa etsimäämme, joten tänne majoitutaan

Saavuimme Tan-Awaniin (Oslobin vieressä oleva pieni paikka) loppu iltapäivästä ja majoittauduimme, valashaisnorklausta olisi tarjolla heti seuraavana aamuna.Valashait olivat aivan rannan tuntumassa syvyys
oli vain noin 7-8 metriä, joten sukelluskamoille ei ollut tarvetta, snorklauskamat olivat rittävät..
Ennen snorklausta meidät briiffattiin, snorklauksesta ja uhattiin sakolla mikäli koskisimme ehdon tahdoin
valashaita, koska he haluivat pitää ihmiskontaktin Butandingille omaehtoisena ja hyvä näin.

Menimme pienellä veneellä muutamia kymmeniä metrejä rannasta ja valashait olivat jo paikalla. Onneksemme
olimme ainoat snorklaajat ja pääsimme jakamaan 4-5 valashaita ihan keskenämme. Valashait olivat suhteellisen pieniä noin 7-8 metrisiä (maksimi koko noin 16m), mutta läheltä katsottuna aikasta vaikuttavan kokoisia. Pyrimme pitämään etäisyyttä Butandingeihin ainakin parisen metriä, koska sakkouhan lisäksi valtava pyrstö saattaa heilahtaessaan osua. Seurasimme polskien ja eikä aikaakaan kun tunsimme pukkauksen jalassa, polskimisen aiheuttamat kuplat houkuttelivat muita valashaita takanamme ruuan toivossa.
Ystävälliset jättiläiset tulivat omaehtoisesti ja väistämttä kosketusetäisyydelle vähän väliä, mutta todettuaan että ruokaa ei ole tarjolla jatkoivat uimistaan ympärillämme. Snorklauskokemus näiden jättiläisten kanssa oli unohtumaton ja yksi ehdottomista kohokohdista Filppareilla.




Butandingit seurasivat kalastajien veneitä kuin koiran pennut
ruuan toivossa


Vähän väliä taakse ilmeistyi metri x metri suu ruuan toivossa,
alta ei yksinkertaisesti ehtinyt uida pois.



välipalaa suoraan veneestä, ruokalistalla pieniä katkarapuja
'






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti